Counselling on limited preoperative fasting in paediatric ambulatory tonsillectomy

Rajoitetun preoperatiivisen paaston ohjaus lasten päiväkirurgisessa nielurisaleikkauksessa Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko sairaanhoitajan toteuttama, vanhempien interaktiivinen preoperatiivinen ohjaus lapsen rajoitettuun preoperatiiviseen paastoon ja aktiiviseen nesteyttämiseen turvallista, kuinka vanhemmat omaksuvat kyseistä tietoa ja edistääkö se turvallisesti lapsen postoperatiivista toipumista päiväkirurgisen nielurisaleikkauksen jälkeen. Aineisto koostui sadastakuudestatoista perheestä, joiden lapsi, iältään 4 – 10 vuotta, oli kutsuttu päiväkirurgiseen nielurisaleikkaukseen. Koeryhmä (n= 58) ohjattiin interaktiivisesti lapsen preoperatiiviseen paastoon ja aktiiviseen preoperatiiviseen nesteyttämiseen. Lapsen suositellut preoperatiiviset paastoajat olivat: 4t syömättä ja 2t juomatta. Leikkauspäivän aamuna vanhemmat rohkaisivat lapsia juomaan annokset kirkkaita nesteitä kahteen otteeseen; jälkimmäinen annos 2t ennen leikkausta. Kontrolliryhmä (n= 58) sai preoperatiivisen ohjauksen kirjallisena ilman interaktiivista ohjausta; paastoajat olivat samat kuin koeryhmässä: 4t syömättä ja 2t juomatta. Vanhempien tiedontasoa lapsen leikkaukseen liittyvästä paastosta mitattiin tietotestillä, joka sisälsi myös preoperatiivista tiedontarvetta ja ahdistusta mittaavan mittarin (The Amsterdam Preoperative Anxiety and Information scale, APAIS). Mittaukset suoritettiin ennen preoperatiivista ohjausta tai kirjallisten ohjeiden lähettämistä sekä lapsen leikkausta seuraavana päivänä. Lapsen leikkauksen jälkeen vanhemmat arvioivat myös heille välitetyn informaation tasoa. Lapsen postoperatiivista kipua, pahoinvointia, janoa ja nälkää lapset itse arvioivat VAS- asteikolla (10cm), ja vanhemmat ja sairaanhoitajat numeerisella 0 – 10 asteikolla. Mittaukset suoritettiin 2t, 4t, 8t, ja 24t lapsen leikkauksen jälkeen. Vanhemmat pitivät päiväkirjaa lapsen ravinnosta ja kipulääkityksestä. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisesti että sisällön analyysilla. Vanhempien tiedontaso lapsen leikkauksen jälkeen oli molemmissa ryhmissä merkitsevästi parantunut, mutta kontrolliryhmän vanhempien ahdistus ei ollut helpottanut verrattuna heidän ahdistukseensa ennen lapsen leikkausta. Mitä korkeammat pisteet vanhemmat saivat tietotestistä lapsen leikkauksen jälkeen sitä vähemmän he tunsivat tiedontarvetta ja ahdistusta. Merkitsevästi alhaisemmat pisteet tietotestistä oli vanhemmilla, joilla oli alempi peruskoulutus. Kontrolliryhmän lapset paastosivat preoperatiivisesti merkitsevästi pitempään kuin koeryhmän lapset. Perioperatiivisesti lapset paastosivat kiinteästä ruuasta yhtä kauan, mutta nesteistä kontrolliryhmä merkitsevästi pitempään. Postoperatiivisen toipumisen alussa koeryhmän lapset olivat merkitsevästi kivuttomampia. Molemmissa ryhmissä lapset olivat kipeimpiä kahdeksan tuntia leikkauksesta ja pahoinvointisimpia neljä tuntia leikkauksesta. Ensimmäisen kahdeksan tunnin aikana leikkauksen jälkeen lapset eivät olleet janoisia tai nälkäisiä, mutta VAS- arvot koeryhmässä jäivät alhaisemmalle tasolle kuin kontrolliryhmässä 24 postoperatiivisen tunnin ajan. Leikkausta seuraavana aamuna kontrolliryhmän lapset olivat merkitsevästi janoisempia ja nälkäisempiä kuin interventioryhmän lapset. Sairaanhoitajan toteuttama vanhempien interaktiivinen preoperatiivinen ohjaus lapsen rajoitettuun preoperatiiviseen paastoon lisää vanhempien tiedontasoa ja vähentää preoperatiivista tiedontarvettaan ja ahdistusta, ja turvallisesti parantaa lapsen kokemusta leikkausprosessin ja postoperatiivisen toipumisen aikana nielurisaleikkauksen jälkeen. Kaikkien leikkaukseen tulevien lasten nesteyttäminen kaksi tuntia ennen päivän ensimmäistä leikkausta voi olla ratkaisu lasten kohtuuttomien perioperatiivisten paastoaikojen estämiseksi. Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia vanhempien henkilökohtaiseen kohtaamiseen, mikä haastaa hoitotieteellisen tutkimuksen kartoittamaan muita mahdollisuuksia vanhempien interaktiiviseen ohjaukseen.The purpose of this study was to examine preoperative nutritional face-to-face counselling of the parents by nurses on limited preoperative fasting and active preoperative nutrition: how the parents adopt the knowledge, and whether postoperative recovery of the paediatric ambulatory tonsillectomy patients is safely promoted. The data consisted of 116 families whose child of 4 – 10 years was admitted for ambulatory tonsillectomy. In the intervention group (n= 58) the parents and their children received face-to-face counselling on the child’s preoperative fast and active preoperative nutrition. The recommended preoperative fasting times were 4h without solids and 2h without fluids. On the morning of surgery the child was encouraged to drink clear fluids on two occasions; the later portion being 2h before surgery. The control group (n= 58) received delivered preoperative information in written form according to the current practice without face-to-face counselling. The recommended preoperative fasting times for the children in the control group were the same as in the intervention group. Parental knowledge of the child´s fasting was measured by the knowledge test, which included The Amsterdam Preoperative Anxiety and Information Scale (APAIS). Measurements were performed before preoperative face-to-face counselling or delivering written information, and next morning, after the child´s surgery. After the child´s surgery the parents also assessed the quality of the information they had received. The child´ s postoperative pain, nausea, thirst and hunger were assessed by the children with a visual analogue scale (VAS) and by the parents and the nurses on a scale of 0 – 10. Assessments were performed 2h, 4h, 8h, and 24h after the child´s surgery. A diary about the child´s nutrition and pain medication was kept by the parents. Data were analysed statistically and using content analysis. The parental knowledge after the child´s surgery in both study groups was significantly increased but the anxiety of the control group was not relieved compared to their anxiety before the child´s surgery. After the child´s surgery, the higher the scores on the knowledge test obtained by the parents the less need-for-information and anxiety they felt. After the child´s surgery significantly lower knowledge about the child’s fasting was found, in both study groups, among the parents with lower basic education. The children in the control group fasted preoperatively significantly longer. The children fasted perioperatively equally in solids, but in fluids the perioperative fasting time was significantly longer in the control group. In the beginning of the postoperative recovery the children in the intervention group were significantly less in pain. In both study groups, the highest scores in pain were reached 8h and in nausea and vomiting, 4h postoperatively. During the first eight postoperative hours the children were not thirsty or hungry, but in the intervention group the VAS scores remained on a low level during the first 24 postoperative hours. In the control group thirst and hunger began to increase, and following morning, the children in the control group, were significantly thirstier and hungrier than the children in the intervention group. The preoperative face-to-face counselling of the parents on the child´s limited preoperative fast is an effective way to increase parental knowledge and decrease their preoperative need-for information and anxiety, and to safely promote the child´s experience during the surgical process. Counselling on nutrition to all children before the start of the operation schedule may be the solution to limit prolonged preoperative fasting times in children. On the other hand, there is not always a possibility for face-to-face contact with the parents which means challenges for nursing research to explore other possibilities for interactive counselling of the parents.Siirretty Doriast

Knowledge expectations of surgical orthopaedic patients: a European survey

Ageing population entails a growing international problem of osteoarthritis. Best practices for education of these patients are lacking. This study focused on empowering education in Northern (Finland, Iceland, Lithuania and Sweden) and Southern Europe (Cyprus, Greece and Spain). The aim was to analyse associations between expected knowledge and background factors. The data were collected from European arthroplasty patients with the Knowledge Expectations of hospital patients- scale, (KE(hp) - scale), including bio-physiological, functional, experiential, ethical, social and financial dimensions. Patients had essential bio-physiological and functional knowledge expectations. Women expected more than men, employed less than retired, unemployed or who worked at home. Generally, patients in Northern countries expected more than in Southern countries. However, highest expectations were found in Sweden and Greece, lowest in Spain and Cyprus. There are differences in knowledge expectations based on patients' backgrounds. Development of common standards in European patient education needs further research

Tietosuoja palkanlaskennan näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus vaikuttaa palkkahallintoon. Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus astui kansallisesti voimaan 25.5.2018. Tässä opinnäytetyössä tietosuojaa tutkittiin palkanlaskennan näkökulmasta. Tutkimusongelmana oli kysymys siitä, miten Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus muuttaa henkilötietojen käsittelyä palkanlaskennassa. Tutkimuksen lähtökohtana oli tutkijan mielenkiinto aiheeseen. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimus tehtiin sähköpostikyselynä tilitoimistojen palkkahallinnossa työskenteleville. Tutkimukseen osallistui 29 vastaajaa, vastausprosentti oli 29. Vastausten määrä olisi saanut olla suurempi, jotta tutkimus olisi ollut tilastollisesti luotettava. Tutkimustulosten perusteella suurin osa vastanneiden yrityksistä oli kouluttanut henkilökuntansa tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin. Myös palkanlaskennan prosessit oli päivitetty vastaamaan vaatimuksia. Vastaajista suurin osa oli saanut ohjeet henkilötietojen käsittelyyn. Henkilötietojen tietoturva oli vastaajista suurimman osan mielestä parantunut tietosuoja-asetuksen tultua voimaan. Arkaluontoisia tietoja käsiteltiin vastausten perusteella tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Asiakasyritysten kanssa oli tehty sopimukset henkilötietojen käsittelystä. Suurin osa vastaajista tiesi, miten toimia tietoturvaloukkauksen huomatessaan, tai mitä sanktioita määräysten rikkomisesta seuraa

Esimiehen työperäiset haasteet vuonna 2011 Seinäjoella

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, mitä haasteita ravitsemisalan osaajat kokevat esimiestyössä tai yrittäjinä 2010-luvun Suomessa. Tutkimukseen osallis-tuneet vastaajat toimivat esimiehinä Seinäjoella. Opinnäytetyön tutkimusosuus oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Haastateltavina oli kaksi naista ja yksi mies. Kaksi toimi yrityksessä esimiehinä ja yksi vastaajista toimi oman yrityksen johtajana. Haastatteluja tehtiin toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana sekä suullisesti että sähköpostitse. Haastattelu tapahtui teemahaastatteluna, jossa käytettiin apuna haastattelusanapohjaa. Sanapohjassa on neljä pääsanaa tutkimusteemasta. Sanalistalla haettiin vastauksia hyvän esimiehen luonteenpiirteisiin, oman työn haasteisiin sekä osaamisen johtamiseen. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan tuloksia tutkijan tekemiin hypoteeseihin. Hypoteesit olivat, että esimies kokee haasteita pitää vanhat työntekijät työvoimaisina sekä uusien työntekijöiden kiinnostuksen luominen. Työn otoskoko jäi pieneksi tiukan aikataulun vuoksi. Otoskokoon vaikuttivat myös kiireisten haastateltavien työ. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että suurin haaste ravitsemisalalla on hinnoittelun ongelma. Vuoden 2008 finanssikriisin vuoksi Suomessa on ajauduttu siihen, että ravintoloissa ja kahviloissa täytyy myydä ruokaa hyvin pienillä katteilla. Toiseksi haasteeksi koettiin osaavan henkilökunnan saaminen suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle. Moniosaaja keittiössä kykenee ruoanvalmistuksen ohella huolehtimaan siivouksesta sekä omavalvonnan huolehtimisesta. Nykyaikainen vuokratyöntekijän käyttäminen näkyy silti vielä olevan voimissaan. Avainsanat: Esimiestyö, johtaminen, haasteetThe aim of the thesis was to study the challenges the experts face in the field of hospitality management in Finland in the 2010´s. The respondents of the research work as managers in Seinäjoki. Two female and one male manager were interviewed for the thesis. The male manager had a company of his own and the female respondents worked as su-pervisors in companies. Interviews were made both face to face and per e-mail. The interviews were performed through thematic interviews which were supported by a list of base terms. The aim of the study was to obtain results to support the hypotheses made by the researcher. The hypotheses proposed that the biggest challenges would be to maintain the old employees´ work ability and to create the new employees´ interest. The study showed that the biggest challenge for the food service sector is the pricing problem. The financial crisis of the year 2008 in Finland has caused that the restaurants and cafés have to sell food at very low margins. Another big challenge turned to be to get new skilled employees to replace the retiring generation. Keywords: Management, leadership, challenge

Skills and Practices of European Orthopedic Nurses in Empowering Patient Education

Purpose: This study provides an overview of the self-defined skills and practices of European orthopedic nurses in empowering patient education. Nurses themselves have highlighted the necessity to enhance their own skills, but possibilities for further education have been limited. Methods: The data (n = 317 nurses) from a structured survey were collected during the years 2009-2012 in seven European countries with an EPNURSE-questionnaire (Empowering Patient Education from the point of view of Nurses). Results: Nurses considered patient education as an important part of their work and evaluated their own skills as good. However, their patient education practices were based more on practices on their ward and their own experience than on further education or evidence-based knowledge. On the other hand, lack of time for patient education and experienced overload were the major barriers experienced by nurses. Implications for Practice: Further education of orthopedic nurses in empowering evidence-based patient education is highly needed. Nurse leaders need to acknowledge the strong need for supporting nurses within clinical practice, improve their evidence-based knowledge and support practices that prioritize patient education within the hospital environment. Further international collaboration in nursing research and health-care organizations is desirable to reach these patient educational goals in clinical nursing practice

Difference Between Received and Expected Knowledge of Patients Undergoing Knee or Hip Replacement in Seven European Countries.

To access publisher's full text version of this article click on the hyperlink at the bottom of the pageThe purpose of the study was to examine received and expected knowledge of patients with knee/hip arthroplasty in seven European countries. The goal was to obtain information for developing empowering patient education. The data were collected (during 2009-2012) from patients (n = 943) with hip/knee arthroplasty prior to scheduled preoperative education and before discharge with the Received Knowledge of hospital patient scale (RKhp) and Expected Knowledge of hospital patient scale (EKhp). Patients' knowledge expectations were high but the level of received knowledge did not correspond to expectations. The difference between received and expected knowledge was higher in Greece and Sweden compared with Finland (p < .0001, p < .0001), Spain (p < .0001, p = .001), and Lithuania (p = .005, p = .003), respectively. Patients' knowledge expectations are important in tailoring patient education. To achieve high standards in the future, scientific research collaboration on empowering patient education is needed between European countries.University of Turku; the Academy of Finland; the Finnish Association of Nursing Research; the Finnish Foundation of Nursing Education; Cyprus—the Cyprus University of Technology; Spain—Colegio Oficial de Enfermeria de Barcelona; Sweden—the Swedish Rheumatism Association and the County Council of Östergötland; Iceland—the Landspitali University Hospital Research Fund; the Akureyri Hospital Science Fund; the University of Akureyri Science Fund; the KEA fund, Akureyri; the Icelandic Nurses’ Association Science Fund; and Lithuania—University of Klaipeda

Information and control preferences and their relationship with the knowledge received among european joint arthroplasty patients

Background: The prevalence of joint arthroplasties is increasing internationally, putting increased emphasis on patient education. PURPOSE: This study describes information and control preferences of patients with joint arthroplasty in seven European countries, and explores their relationships with patients' received knowledge. METHODS: The data (n = 1,446) were collected during 2009-2012 with the Krantz Health Opinion Survey and the Received Knowledge of Hospital Patient scale. RESULTS: European patients with joint arthroplasty had low preferences. Older patients had less information preferences than younger patients (p =.0001). In control preferences there were signifi cant relationships with age (p =.021), employment in healthcare/social services (p =.033), chronic illness (p =.002), and country (p =.0001). Received knowledge of the patients did not have any relationships with information preferences. Instead, higher control preferences were associated with less received knowledge. CONCLUSION: The relationship between European joint arthroplasty patients' preferences and the knowledge they have received requires further research